Viime viikolla vietin läksiäisiä ystävieni ja työkavereiden kanssa. Juhlat olivat varsin mukavat, ruokaa ja juomaa riitti ja hyvä fiilis sai matkalle lähdön tuntumaan helpommalta. Jäähyväiset tuntuivat ikäviltä, mutta hampaita purren hyvästelin kaikki, veljeäni lukuunottamatta, ilman kyyneileitä. En yleensä itke seurassa, joten säästin kaikki itkut yksinäisiin hetkiin.
Last week I had my farewell party with friends and co-workers. The party was really nice, there was plenty of food and drinks and the awesome feeling made the leaving feel like it's easy. Farewell felt bad but while biting my lip and saying good bye I managed not to cry, expect when I said bye to my brother. I'm someone who usually don't like crying in a group so I saved the crying for lonely moments.
Maanantaina tosiaan oli lähtöpäivä, ja tänään vietämme ensimmäistä kokonaista päivää Korean maaperällä. Lähdin Suomesta kohti Etelä-Koreaa kello 17:30 Finnairin lennolla. Lento saapui maankamaralle 8:32 Korean aikaa eli 2:32 Suomen aikaa. Lentokentällä tuli vietettyä noin kahdeksan tuntia, kun odotin noutajaa, Korean ICYE "johtajaa" Mr. Kimiä. Yhden vapaaehtoisen lento oli myöhässä niin paljon, että pääsimme lähtemään hotellille vasta neljän jälkeen, vaikka aiemmat suunnitelmat olivat, että hotellilla oltaisiin oltu jo ennen neljää. Mitäänhän me ei sille mahdeta, että lennot ovat aina toisinaan myöhässä. Käytin aikani kentällä seuraillen kentän työntekijöitä, vartijoita ja siivoojia, joista suurin osa vain hengasi jossain nurkassa ja pelasi kännykällä. Käyhän se työ niinkin, kun kerta siitä maksetaan.
Last week I had my farewell party with friends and co-workers. The party was really nice, there was plenty of food and drinks and the awesome feeling made the leaving feel like it's easy. Farewell felt bad but while biting my lip and saying good bye I managed not to cry, expect when I said bye to my brother. I'm someone who usually don't like crying in a group so I saved the crying for lonely moments.
Maanantaina tosiaan oli lähtöpäivä, ja tänään vietämme ensimmäistä kokonaista päivää Korean maaperällä. Lähdin Suomesta kohti Etelä-Koreaa kello 17:30 Finnairin lennolla. Lento saapui maankamaralle 8:32 Korean aikaa eli 2:32 Suomen aikaa. Lentokentällä tuli vietettyä noin kahdeksan tuntia, kun odotin noutajaa, Korean ICYE "johtajaa" Mr. Kimiä. Yhden vapaaehtoisen lento oli myöhässä niin paljon, että pääsimme lähtemään hotellille vasta neljän jälkeen, vaikka aiemmat suunnitelmat olivat, että hotellilla oltaisiin oltu jo ennen neljää. Mitäänhän me ei sille mahdeta, että lennot ovat aina toisinaan myöhässä. Käytin aikani kentällä seuraillen kentän työntekijöitä, vartijoita ja siivoojia, joista suurin osa vain hengasi jossain nurkassa ja pelasi kännykällä. Käyhän se työ niinkin, kun kerta siitä maksetaan.
On Monday I left Finland and today is our first full day in Korea. I left from Finland at 17:30 with a flight operated by Finnair. I was back on land at 8:32, Korean time, so it was 2:32 in Finland. I spended something aroud eight hours in the airport, waiting for a pick-up, Mr. Kim the director of ICYE Korea. The flight of one of the volunteers was late so much that we could leave towards the hotel until 4pm though the first plan was to be at home before 4pm. Of course no one could do anything about the late flight. I spended my time at the airport while watching around and following the workers, security and cleaning, and most of them was just playing with their smart phones or stading in some corner. Sure they can do their work like that if you get paid like so.
Eilen minun lisäkseni Koreaan saapuivat saksalainen, Denise ja australialainen, Shawn. Tänään tänne saapui kaksi tanskalaista, Kristian ja Thomas. Myöhemmin vielä on tulossa vapaaehtoinen Taiwanista, Marcy. (Minulla on huono nimimuisti, joten en ihmettelisi jos muistan jonkun nimen väärin) En ole varma onko meitä tulossa enempää, mutta eilen Mr. Kimin kanssa käydyn keskustelun perusteella meitä olisi vain kuusi tänä syksynä. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoisia on Koreassa tällä hetkellä noin viisitoista (tästäkään määrästä en ole varma) joista osa on jo viettänyt maassa noin seitsemän kuukautta.
(Marcy saapuikin vasta perjantaina, keskiviikkoiltana saapui Katy Yhdysvalloista.)
Yesterday besides me Denise from Deutchland and Shawn from Australia came to Korea. Today Kristian and Thomas from Denmark came over. Later on there should be one more volunteer from Taiwan, Marcy. (I'm really bad with names so I wouldn't be surprised if I don't remember all the names correct.) I'm not sure if there's more of volunteers but if I understood Mr. Kim right we're the only ones coming this fall, so five of us in total. In total there is about fifteen volunteers (I'm not sure about the amount) totally and some of us has been here for seven months already.
(Marcy was the one who arrived on Friday, on Wednesday evening Katy arrived from USA.)
Ensimmäinen ilta ja tämä päivä ovat menneet ympäristön tutkimiseen. Kaikki on hotelliltamme ihan kävelymatkan päässä esimerkiksi Insadongille kävelee alle 5 minuuttia. Ainut asia mitä ihmettelen on se, että lähin
kolikkopesula on kuulemma bussimatkan päässä, joten taitaa mennä vuosi
käsipyykillä. Ellen sitten löydä kolikkopesulaa työni läheltä tai saa
isäntäperhettä jossain vaiheessa vuotta.
On first evening and today we have been checking around the surroundings of the hotel. Everything is near us for example we walk under five minutes to Insadong. The only thing I'm curious about is that the nearest coin laundry is a bus trip away so I think I'll just wash my clothes by hand for a year. Unless I find one near my work or I'll get a host family during this year.
Kaikki länsimaalaiset ravintolatkin ovat myös suhteellisen lähellä, jos joskus iskee koti-ikävä ja kaipaa mäkkärin mättöjä! Hotellissamme tarjotaan joka päivä aamupala, lounas ja päivällinen, kaikki mitä olen maistanut on ollut suhteellisen hyvää. Kimchiä ja kaikkea muuta hyvää, joista en kyllä ole varma että mitä mikäkin on ollut. Aamupalalla saimme Korealaisten ruokien lisäksi munakokkeli, nakkeja ja paahtoleipää.
Every foreing restaurants are also pretty close so if I ever feel homesick I can grap a bite in McDonalds! There is a breakfast, lunch and dinner free of charge for us in the hotel, and everything I've got here this far is pretty delicious. Kimchi and something else good, that I don't know the names for. Also in the breakfast accompanying the Korean dishes there was scrambled eggs, sausages and toast.
Kävimme tänään ostamassa T-money kortit, joka toimii maksuvälineenä julkisessa liikenteessä Seoulissa ja esimerkiksi Busanissa. Sillä pystyy myös maksamaan esimerkiksi myyntiautomaateissa. Kortti ei ole pakollinen hankinta, mutta se helpottaa elämää suuresti, joka kerta ei tarvitse ostaa erillistä lippua kun matkustaa. T-money kortti toimii siten, että sitä näytettään kun astutaan julkiseen liikenteeseen ja kun sieltä poistuu ja kortti veloittaa automaattisesti sen summan rahaa minkä edestä olet matkustanu.
We got our T-money cards today, they work as a charge card in the public transportation for example in Seoul and Busan. You can use it in vending machines for example for paying. The card isn't something you have to get but it makes the life so much easier because you don't have to buy a ticket everytime you travel. The T-money card works so that when you go inside the drive you show it in a machine and once you get out you show it again when the card will charge the money you have used while travelling.
Yksi asia minkä olen täällä tänään huomannut: vaatteet ja kengät ovat todella edullisia, varsinkin metroasemilla olevissa kaupoissa. Suurin osa maksaa 5 000 - 30 000 wonia, sama summa euroissa on noin 3 - 20€. Harmi vain että koipeni ovat niin isot ettei täältä löydy helpolla kenkiä. Vaatteita pyrin välttelemään, kuten kotona lupasin!
One thing I've noticed during today: the clothes and shoes are like really cheap, especially at the shops in metro stations. Most of them cost 5 000 to 30 000 won, which is 3 to 20€. I'm sad that my legs are so big that it's hard to find a right sized shoes in here. I try to avoid the clothes, since I promised so at home!
Löydettiin hirveän kahlauksen kautta pari musiikkikanavaa televisiosta, ei tarvitse miettiä mitä katsoo! Tässä hotellin televisiossa on pari sataa kanavaa, löytyy kylläkin kaikkea ostoskanavista aina pelikanaviin asti. Olen myös löytänyt uuden rakkauden, vihreä tee lime-mojitolla tai hunaja-omenalla maustettuna! Niin herkullista.Veikkaan, että näitä herkullisia rakkauksia tulee löytymään vuoden aikana muutama. Starbucksiinkin tie vei ja pääsin juomaan kauan kaipaamaani Matcha Frappucinoa!
We found few music channels from the TV after searching all the channels around so we don't have to think about what to watch! There's almost two hundred channels on the TV and we can find everything from shopping channels to game streams. I've also found a new love, green tea with lime-mojito or honey-apple flavor! So delicious. I'm sure there will be more of these delicious loves during this year. Also I finally went to Starbucks and got to drink Matcha Frappucino which I've missed for a very long time!
Huomenna lähdemme kohti Darakwonin leirintäaluetta, jossa orientaatio leirimme pidetään. Se kestää pari päivää, jonka jälkeen meillä on kielkurssi ja turisti juttuja viikon ajan. Hankimme muun muassa korealaiset puhelinliittymät sekä pankkikortit. Työt alkavat puolestaan syyskuun alussa!
Tomorrow we will be heading of for the orientation camp in Darakwon Campsite. It will last few days and after it we will have language course and some tourist things for a week.We will get Korean phone subscriptions and bank cards. Our work will start at the beginning of September!
Kuten ehdin jo lupailla kuvia niin tässä nyt olisi pari kuvaa ensimmäisistä näkymistä Koreassa!
As I already had promised here is few pictures of the first sights of Korea!
No comments:
Post a Comment